« Takaisin

9.4.2009

Työelämästä takaisin gradun pariin

”Opiskelin ensimmäisen tutkintoni Vaasan yliopistossa kauppatieteistä 80- ja 90-lukujen taitteessa. Opintojen loppuvaiheessa aloittelin myös jo opiskelijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, jossa suoritin opintoja kandin tutkintoon asti” Pasi kertoo opintojensa ensimmäisestä vaiheesta. Tämän jälkeen Pasi siirtyi työelämään, suunnittelijaksi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniaan Lahteen. Pasi tekikin töitä pääasiassa erilaisten hyvinvointihankkeiden parissa aina syksyyn 2006 asti. ”Minua kuitenkin aina jossain määrin vaivasi tuo kesken jäänyt tutkinto ja ajatus opintoihin palaamisesta kypsyivät pikkuhiljaa” kertoo Pasi tilanteestaan. Palmenia myönsi opintovapaata, perhe tuki ratkaisua ja koulutusrahastosta sai taloudellista tukea opintovapaan ajaksi. ”Tärkeä motivaattori oli myös uudistuva tutkintorakenne, oli viimeiset hetket tehdä tutkinto valmiiksi vanhalla mallilla” myöntää Pasi.

Pasi palasi työelämästä takaisin liikuntatieteen gradun pariin.

Pasille opiskeluaika aikuisena oli antoisaa ja mieluisaa
”Olin puolitoista vuotta opintovapaalla ja koko ajan kävin aktiivisesti luennoilla ja seminaareissa Jyväskylässä, gradun sain myös valmiiksi”. Pasi oli myös erityisen tyytyväinen siihen tapaan, miten yliopisto toivotti opintojen jatkajan tervetulleeksi takaisin. ”Tuntui todella, että koskaan ei ole liian myöhäistä jatkaa opintoja” Pasi kuvailee tuntemuksiaan.

Aihe opinnäytetyöhön löytyi Lahdesta, oman työpaikan piiristä Ikihyvä Päijät-Häme-hankkeen tutkimusaineistosta. Ikihyvässä kysymys on kymmenvuotisesta seurantatutkimuksesta, jossa kyselyiden ja terveystarkastusten avulla kerätään tietoa päijäthämäläisten terveyskäyttäytymisestä, terveydentilasta ja sosiaalisesta pärjäämisestä sekä luotaillaan heidän vanhenemisen kokemuksiaan. Ikihyvä-tutkimus koskee kolmea ikäryhmää, vuosina 1926–30, 1936–40 ja 1946–50 syntyneitä. Seurantatutkimuksessa kerätään tietoa samoista ihmisistä kymmenen vuoden ajan (2002–2012), jolloin saadaan ainutlaatuista tietoa ikääntymisestä eri elämänvaiheissa.

Kohderyhmänä suurten ikäluokkien miehet
Pasin gradun aihe valikoitui laajasta Ikihyvä-aineistosta niin, että se keskittyi päijäthämäläisten suurten ikäluokkien miesten liikuntasuhteeseen. Gradun tulokset ovat mielenkiintoisia. Liikunnallinen haaste kohdistuu kohderyhmällä erityisesti vapaa-ajan aktiivisuuteen: enemmän kuin puolet (56 %) tutkimuksen miehistä ei liikkunut vapaa-ajallaan terveytensä kannalta riittävästi. Sen sijaan työmatka- ja asiointiliikkujina päijäthämäläiset miehet kunnostautuivat jo paljon paremmin: 77 prosenttia ilmoitti kävelevänsä tai pyöräilevänsä päivittäin eripituisia ajanjaksoja työ- ja asiointimatkoillaan.

”Näyttäisikin siltä, että jos halutaan lisätä liikkumisen määrää, niin silloin kannattaa panostaa arki- ja työmatkaliikuntaa suosivien liikkumisympäristöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen” kertoo Pasi opinnäytetyönsä tuloksesta.

Fyysisen kokonaisaktiivisuuden perusteella ehdottomasti suurin osuus tutkittavista voitiin tyypitellä arkiliikkujiksi (62 %). ”Arkiliikkujat kävelevät, pyöräilevät tai liikkuvat vapaa-ajallaan muulla tavalla, esimerkiksi puutarhatöitä tekemällä, vähintään neljä tuntia viikossa” Pasi tyypittelee arkiliikkujaa.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee myös, että suurten ikäluokkien miehistä noin 20 prosenttia oli varsinaisia kuntoliikkujia. Kuntoliikkujat harrastavat vapaa-ajallaan kuntoliikuntaa keskimäärin vähintään kolme tuntia viikossa. Liikunnallisesti passiivisia oli vajaa 17 prosenttia. Kilpailumielessä liikuntaan suhtautuvia oli aineistossa hyvin pieni osuus (1,4 %), ja he harjoittelivat kilpailuorientoituneesti ja säännöllisesti useita kertoja viikossa.

Lisätietoja?
Ikihyvä-hanke www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva »
Koulutusrahastosta tukea opintoihin www.koulutusrahasto.fi/ »
Pasi Töylin artikkeli: Päijäthämäläinen suurten ikäluokkien mies on arkiliikkuja » (pdf)

Teksti: Kaisa Vuorivirta
Kuva: Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

« Takaisin