« Takaisin
Lahdessa toimivissa yliopistoyksiköissä on muun koulutustarjonnan lisäksi mahdollista suorittaa myös jatko-opintoja. Jatko-opiskelijaksi voi hakeutua niille aloille, joiden tutkimustoimintaa on Lahden alueella. Opintoihin voidaan kelpuuttaa sellainen henkilö, joka on suorittanut maisterin tutkinnon ja jolla on tutkimusaihe valmiiksi mietittynä. Jatko-opinnot tähtäävät yleensä tohtorin tutkintoon. "Tohtoriopinnot tarjoavat löytöretken tieteen maailmaan", kuvailevat lahtelaistutkijat Satu Parjanen ja Anne Paalanen , joiden työpaikka on Lappeenrannan teknillisen ylipiston Lahti School of Innovation ja joiden tähtäimessä on väitellä tohtoriksi vuonna 2011. "Se on itsenäistä opiskelua, jatkuvaa etsimistä ja löytämistä." |
![]() Satu Parjanen (vas.) ja Anne Paalanen tutkivat työssään mm. innovaatiokyvykkyyttä. |
Alussa hyvä tutkimussuunnitelma
Satu ja Anne rohkaisevat jatko-opintoihin sellaisia maistereita, joilla on tiedonnälkää ja tutkimisen paloa. Parhaan lähtökohdan jatko-opinnoille antaa heidän mukaansa hyvä tutkimussuunnitelma. Pro gradu -tutkielman arvosanalla ei ole niinkään merkitystä.
"Hyvässä tutkimussuunnitelmassa esitellään tutkimuskysymys ja tutkimusmenetelmät sekä hyvässä tapauksessa myös aikataulu", tutkijat neuvovat.
Eikä tutkimusaiheenkaan tarvitse aina olla maisteriopintojen alalta.
"Esimerkiksi minä olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja tavoitteenani on tulla tekniikan tohtoriksi innovaatioprofessori Vesa Harmaakorven ohjauksessa", Satu kertoo mutta painottaa sitä, että jatko-opinnot edellyttävät kuitenkin vankkaa tieteenalan tuntemusta.
Yliopistokeskuksen tiedeyhteisöltä tukea
Satu ja Anne muistuttavat, että jatko-opiskelijan ei pidä painia tutkimusideoidensa kanssa yksin, vaan tukea kannattaa hakea sekä alan tutkijoilta että professoreilta, joiden yhteystiedot löytyvät yliopistojen kotisivuilta.
"Lahdessa on todella vireä yliopistokeskus, jossa on monen alan professoreita ja tutkijoita. Täällä olevaa tiedeyhteisöä kannattaa lähestyä rohkeasti sekä opintojen suunnitteluvaiheessa että opiskeluaikana."
Kun jatko-opintoja suunnitteleva maisteri saa tutkimussuunnitelmalleen hyväksynnän alan professorilta, ovat edellytykset jatko-opinnoille olemassa.
"Ohjaava professori laatii opiskelijan kanssa yhteistyössä opintosuunnitelman, jonka perusteella yliopisto myöntää jatko-opiskelijan statuksen", Satu ja Anne kertovat.
"Sen jälkeen opiskelija voi osallistua yliopiston kursseille ja saada niistä opintopisteitä."
Viidessä vuodessa jotain valmista
Entä kuinka paljon aikaa maisterin on syytä varata tohtoriopintoihinsa?
"Euroopassa on aikaa kolme vuotta opiskella tohtoriksi, mutta se on todella lyhyt aika, vaikka opiskelu onkin siellä päätoimista", Anne vastaa.
"Sanoisin että viidessä vuodessa pitäisi saada jo jotain aikaiseksi. Jos väitöskirjan tekee monografiana eli yhtenä kokonaisuutena, se voi olla nopeampi tapa valmistua. Artikkelijulkaisun tekeminen voi olla hitaampaa aikaa vievien julkaisumenettelyjen vuoksi."
Vaikka prosessi on pitkä, Satulla ja Annella riittää uskoa siihen, että heidän väitöskirjansa valmistuvat jossain vaiheessa.
"Olen tosin enemmän kiinnostunut matkasta kuin määränpäästä", Anne toteaa.
"Ja välitavoitteiden saavuttamisesta kuten artikkelien valmistumisesta tulee aina hyvä fiilis."
Myös Satu pitää matkaa tärkeämpänä kuin määränpäätä.
"Minua ajaa eteenpäin halu tutkia, halu kirjoittaa ja halu voittaa itseni."
Teksti ja kuva: Katikeesia Hertsi / Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö
« Takaisin